Tuomasmessun kummikohteet 2020

Tuomasmessun kummikohteet 2018

• Thaimaan luterilainen seminaari (Luther Seminary in Thailand) ja stipendiaatti Chanakan Akkhara (kolehtitavoite vuodessa 3000 €). Suomen lähetysseuran kautta. Liitetiedostossa Chanakan Akkharan raportti.
  
• 
  
• Mafingan orpokoti Tansaniassa  (kolehtitavoite vuodessa 1500 €). Suomen lähetysseuran kautta. - HUOM. Mafingan orpokodin tukeminen päättyi 31.12.2018.
  
• Etiopian Dessien aids-orvot koululaiset, joista yksi on Tewodros Eshetu (kolehtitavoite vuodessa 1500 €). Suomen lähetysseuran kautta.
• Pyhäkoulutyö Pohjois-Namibiassa  on Tuomasmessun oma nimikkokohde.
  

Mafingan orpokoti Tansaniassa - Suomen Lähetysseuran työkenttä

Kummikirje 7.12.2011

Hyvät Mafingan kummit!

Simoni, Martha ja Alex

Mafingan orpokodilla on tänä syksynä ollut ensimmäistä kertaa Suomen Lähetysseuran esikoulutusharjoittelijoita. Raita ja Aki Koski lastensa Millan ja Altin kanssa ovat antaneet oman panoksensa orpokodin elämään osallistumalla lastenhoitoon ja muihin kodin töihin sekä mm. maalaamalla huoneisiin mukavia seinämaalauksia. He palaavat pian Suomeen kolmen Tansaniassa viettämänsä kuukauden jälkeen. Pyysin Raitaa kirjoittamaan teille kummeille orpokodin päivästä. (tämän kirjeen kuvat ovat Koskien ottamia)

Pieni kajastus taivaan rannassa. Aamu orpokodilla on valkenemassa. Kukot huutelevat toisilleen, lehmät ammuvat ja odottelevat aamulypsyä, isompien lasten huoneista alkaa kuulua aamutouhujen ääniä. Joku etsii kouluvihkoaan, joku toista kenkäänsä. Koululaiset valmistautuvat kouluun ja hakevat kannuihin vettä, jonka ottavat sitten mukaansa kouluun. Kaikilla on liilat koulupuvut päällään: tytöillä hame ja pusero, pojilla shortsit ja kauluspaita. Pikkulapset nukkuvat vielä, mutta vauvat ovat saaneet jo aamumaitonsa.

Puoli kahdeksalta aamun rukouskello soi. Kaikki jotka ehtivät, kokoontuvat luokkahuoneeseen. Kaikki lapset jotka haluavat, saavat tulla aamurukoukseen, mutta se ei ole pakollista. Aloitimme tänä aamuna laululla ”Baba Yetu Uliye Mbinguni” (Isä meidän, joka olet taivaassa), jonka jälkeen rukoilimme ja luimme pätkän Raamatusta. Rukoushetken jälkeen lapset lähtivät aamuaskareisiin ja aikuisilla oli yksi päivän tärkeimmistä hetkistä, aamupalaveri. Edellisenä päivänä vastuu vuorossa ollut kertoi, että lapsilla oli ollut kaikki hyvin, mutta yöllä yksi lapsista oli oksentanut, koska oli jostain löytänyt ilmapallon roskan ja syönyt sen. Lapsella onneksi kaikki hyvin, eikä lääkäriä tarvita.

Menemme katsomaan lapsia pikkulasten huoneeseen. On aamupuuron aika. Lapset ryntäävät iloisina huoneistaan, paitsi Simoni, joka nukkuu vielä. Joku käy hakemassa vessasta potat, yksi tuo keittiöltä lämmintä vettä. Lapset istuvat potalla ja isommat lapset auttavat pesemään heidän naamansa. Kaikkien naamat rasvataan. Martha näyttää ylpeänä loistavia kasvojaan ja muut kehuvat kuorossa. Kaikki siirtyvät istumaan paikoilleen. Ennen ruokailua luetaan aina ruokarukous. Puuron jälkeen lapset käyvät uudestaan potalla, kaikkien huoneet ja sängyt siivotaan ja lapset pääsevät ulos leikkimään.

Isommat lapset, jotka eivät ole koulussa, vahtivat ja leikittävät pienempiä, jotta aikuiset saavat pienen tauon.

Menen itsekin käymään aamuteellä. Otan Lina-vauvan mukaani. Kaivolla näyttää olevan ruuhkaa. Kolme isompaa poikaa pesevät vaatteitaan ja kaksi tyttöä hakee vettä keittiölle. Siellä ilmeisesti kinastellaan kuka saa pumpata ensiksi. Yhdeltätoista on ruoka valmiina, joten palaamme Linan kanssa syömään. Päiväruoaksi näyttää olevan ugalia (maissipuuroa) ja papukastiketta. Tuoksuu todella hyvälle. Kaikki lapset syövät reippaasti. Isommat auttavat syöttämään pienempiä ja sitten on päiväuniaika.

Päiväunien aikaan pääsee muutama isompi lapsi leikkimään leikkihuoneeseen ja muut jatkavat talon töitä. Vesien kantamista, vaatteiden pesua ja jotkut auttavat keittiöllä. Toiset palaavat koulusta, lepäävät hetken ja alkavat myös töihin. Tunnin päästä vaihdetaan leikkihuoneessa leikkijöitä.

Iltapäivällä noin kahden aikaan käydään herättelemässä lapset päiväuniltaan. On välipalan aika. Isommat saavat hedelmiä ja pienemmät juovat maitoa. Välipalan jälkeen jatketaan leikkejä. Joku on tuonut kuivia pyykkejä pyykkituvalta valtavan kasan. Me aikuiset istumme aurinkoon niitä viikkaamaan. Saamme seuraksi lauman lapsia, jotka roikkuvat kaulassa, tulevat syliin ja kutittelevat. Kaikilla on hauskaa.

Vähän ennen viittä viemme lapset takaisin sisälle. Kuuden hengen porukka isompia lapsia on leikkimässä leikkihuoneessa. Käymme yhdessä siivoamassa leikkihuoneen taas uusia leikkejä varten. Lapsille tulee iltaruoka, jonka jälkeen pienemmät menevät potalle ja siitä sitten nukkumaan. Puoli seitsemän aikaan illalla alkaa pikkulasten huoneissa olla hiljaista. Pimeäkin on tullut. Isommat jatkavat touhujaan vielä hetken.

Kahdeksalta ulkoa kuuluu kova kilkatus. Iltavuorossa oleva hoitaja soittaa kelloa iltarukouksen merkiksi. Lapset kerääntyvät laulamaan yhdessä. Toiset taputtavat ja yksi soittaa rumpua. On nukkumaan menon aika. Usiku Mwema, hyvää yötä!

Teille kummeille ja kummiryhmille on lähetetty marraskuun Lähetyssanomat -lehti, jossa on Pirkko Junkkaalan kirjoittama juttu ”Mafingan rakkaat lapset”. Siinä on sanoin ja kuvin kerrottu orpokodin elämästä.

Lämmin kiitos tuestanne Mafingan lapsille tänäkin vuonna.

Toivotan omasta ja Mafingan väen puolesta teille kaikille JOULURAUHAA JA SIUNATTUA VUOTTA 2012!

Riikka, riikka.gammelin@felm.org

Kummipoikamme Tewodros (s. 20.10.1997) Etiopiassa

Kuva on otettu Tewodroksen perheen kodin pihalta joulukuussa 2013. Vasemmalta lukien sisko, äiti, isä, siskonpoika ja Tewodros.

Maija-Leena Piipponen tapasi Tewodrosin

Olin Suomen Lähetysseuran Etiopian matkalla 7.-20.11.2010. Vierailin Dessiessä, Pohjois-Etiopiassa lähetysasemalla Annika Utriaisen luona. Tapasin kummipoikamme ja hänen isoveljensä. Theodros kuuluu kirkon AIDS-lasten ohjelmaan, jonka tarkoituksena on tukea vanhempansa AIDSiin menettäneen lapsen ja nuoren monipuolista kehitystä ja estää hänen syrjäytymisensä. Tarpeen mukaan tuetaan koulunkäyntiä, vaatetusta ja ravintoa. Heille ei ole rakennettu orpokotia, vaan he asuvat joko toisen vanhemman, sukulaisen tai naapurin luona. Tarkoitus on sopeuttaa nuori ympäröiviin olosuhteisiin, parantaa hänen omanarvontuntoaan ja auttaa elämän arvokkaaksi kokemisessa. Ohjelma on saavuttanut hyviä tuloksia, se on antanut toivoa ja ehkäissyt aikaisemmin tapahtuneita itsemurhia. Pääsimme käymään kolmen ohjelmassa olevan luona kotona, ja vakuutuin ohjelman tarpeellisuudesta. Ilo säteili näiden lasten ja nuorten kasvoilta.

Theodros on 17-vuotias, pienikokoinen ja ujo poika, jolla on kauniit silmät ja hymy. Hän käy katolista koulua Dessiessä, koulua, joka on kaupungin paras maineeltaan ja jonne jokainen vanhempi haluaisi lapsensa. Hän on AIDS-orpo ja jäänyt orvoksi aivan pienenä. Hän pitää sijaisperhettään omana perheenään. Sosiaaliviranomaisten kanssa on sovittu, että hänelle kerrotaan asian oikea laita myöhemmin. Lahjaa vastaanottamassa hänellä oli tukenaan 18- vuotias veli. Hänen kotinsa on lähellä Dessien keskustaa, ja sen ympärillä on puutarha, jossa on myös kotieläimiä. Minulle kerrottiin, että hänen ravintonsa on monipuolista, hän syö lihaa keskivertolasta useammin. Hän oli toivonut lahjaksi jalkapalloa, urheiluvaatteita ja jotain lukemista amharan kielellä. Vein Tuomasyhteisön lahjana leijona-rannekellon ja annoin omana lahjanani rahaa jalkapallon ostoa varten.

Aikaisempia terveisiä

Tewodros sai  lokakuun alussa Tampereelta vieraakseen Kirsi ja Touko Hakalan, jotka veivät meidän lahjanamme hänelle lenkkarit. Ne olivat kovin mieluisat.

Tewodros on päässyt SLS:n kummiprojektiin, joka välittää apumme hänelle. Paikallisena avun välittäjänä toimii sisar Lewaynesh, joka varmistaa myös avun perillemenon. Myös avustetut käyvät auttamassa itseään heikommassa asemassa olevia kuten vanhuksia. Näin saadaan hyvä kiertämään.